Katsaus vuoteen 2024

Teksti Kimmo Rahkamo

Saukko hyppeli järven jäätä pitkin mökkimme editse. Tämä veikeä eläin on muistutus siitä etuoikeudesta, mikä meillä järven asukkailla ja loma-asukkailla on. Vietämme aikaamme luonnonkauniin järven äärellä ja pääsemme tarkkailemaan villieläimiä niiden luonnollisessa elinympäristössä.

Järven tila on hyvä, mutta paremminkin voisi olla. On selvää, että ihmisen toiminta on muuttanut järveä sen alkuperäisestä tilasta. Uittoväylien perkaus, ranta-asutus sekä maa- ja metsätalous ovat vuosikymmenten saatossa muuttaneet järvimaisemaa. Siitä huolimatta järven sijainti vesistön latvalla, järven suuri vesimäärä ja melko runsas virtaama ovat pitäneet järven veden laadun hyvänä.

Yhdistyksemme tavoitteena on edistää järvemme puhtautta ja luonnonmukaisuutta siten, että voimme kuitenkin käyttää järveä virkistystarkoituksiin. Olemme päivittäneet yhdistyksemme järvivision, joka on eräänlainen ”peruskirja” tai julistus yhdistyksemme toiminnan tavoitteista. Käy tutustumassa!

LUONNONHOITOHANKE
Luonnonhoitohanke on virallisesti päättynyt. Hankkeessa toteutettiin vuosina 2020-2022 runsaat 20 laskeutusallasta eri puolille järveä siihen laskeviin laskuojiin. Tarkoituksena oli poistaa ravinteet ja kiintoaineet vedestä ennen kuin vesi laskee järveen.

Silmämääräisten havaintojen perusteella kesällä 2023 vesi oli aiempia vuosia kirkkaampaa. Vaikka olisi houkuttelevaa todeta tämän olleen laskeutusaltaiden ansiota, on hyvä muistaa, että järviveden kirkkaus vaihtelee muutenkin vuosittain. Lähivuodet tulevat osoittamaan onko muutos pysyvä.

Olemme selvittäneet mahdollisuuksia julkiseen rahoitukseen altaiden huoltoon liittyen. Padasjoen kunta on luvannut auttaa yhdistystämme oikeiden rahoituskanavien tunnistamisessa, mutta rahoitusta pitää hakea vasta kun sitä tarvitaan. Kovin suurista rahamääristä ei ole kyse, mutta on selvää, ettei yhdistyksemme voi niistä kustannuksista yksin vastata.

Laskeutusaltailla hoidetaan oikeastaan ongelmaa, jota ei pitäisi olla olemassakaan. Syynä ravinteiden kulkeutumiseen järveen on pääasiassa metsien ojitukset. Viime aikoina metsien ojituksista on käyty julkista keskustelua. Mikäli avohakkuista siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen, jossa metsästä poistetaan kerrallaan vain osa puista, tarve ojitukseen vähenisi. Tämä olisi myös metsäluonnon kannalta kestävämpi vaihtoehto.

JÄTEVESIMÄÄRÄYKSET
Osa järven haitallisesta kuormituksesta syntyy jätevesistä. Ranta-alueilla alle 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta sekä pohjavesialueilla jätevesijärjestelmä pitää olla lain vaatimusten mukainen. Jos kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuoden 2004 jälkeen, kiinteistön jätevesijärjestelmä on nykyvaatimusten mukainen. Tätä vanhemmissa kiinteistöissä pitää erikseen varmistaa, että jätevedet tulevat asianmukaisesti käsitellyksi.

”Nyrkkisääntönä” on, että mikäli kiinteistöllä on ainoastaan ”kantovesi”, jätevedet voidaan johtaa suoraan maaperään. Tällöinkin täytyy pitää huoli siitä, että jätevedet imeytetään maahan sekä siitä, että käymälän jätteet eivät kuormita järveä.

Jätevesijärjestelmän toteuttaminen saattaa olla monimutkaista ja kallista. Lisäksi siihen liittyvät määräykset ovat maallikolle vaikeaselkoisia. Valtakunnallisten yleismääräysten lisäksi kunnilla on omia käytäntöjä ja määräyksiä. Varminta on kääntyä asiantuntijan puoleen ajanmukaisen ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaisen jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi. Yhdistyksemme auttaa mielellään ohjeistusten tulkinnassa.

VEDEN LAATU
Kuten alussa todettiin järven veden laatu on yleisesti ottaen hyvä. Omien havaintojeni perusteella pitkien lämpimien ja tuulettomien jaksojen aikana järvessä on esiintynyt pieniä määriä sinilevää. Sinilevän esiintyessä järvivettä ei pidä käyttää talousvetenä eikä lemmikkien pidä antaa juoda sitä. Pienet sinileväesiintymät tunnistaa parhaiten ottamalla vettä lasiin ja antamalla sen seistä jonkin aikaa. Mikäli vedessä on vihertäviä hiukkasia, jotka nousevat veden pintaan, kyseessä on sinilevä.

Yhdistyksemme on ottanut aiemmin vesinäytteitä analysoitavaksi järven eri osista. Tuloksista ei ole voitu tehdä kovin kattavia johtopäätöksiä järven veden tilasta, koska näytteenottohetkeä edeltänyt säätila on vaikuttanut merkittävästi tuloksiin. Samoin näytteenottopaikkojen välillä on ollut suurta vaihtelua veden laadun osalta. Tyypillisesti, ja ei niinkään yllättävästi, laskuojien läheisyydessä ravinteita on ollut enemmän kuin muualla järvessä.

Vaikka näitä vesianalyyseja ei ole suunniteltu tehtäväksi, on näkösyvyysmittauksia päätetty jatkaa entiseen tapaan. Tässäkin mittauksessa vallitseva säätila ja esimerkiksi mittausta edeltävät sateet muuttavat mittaustuloksia, mutta mittaukset pyritään tekemään mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa.

Lisäksi olemme pohtineet järven pohjan sedimenttikertymän mittausta. Emme ole kuitenkaan vielä päässeet mittausta toteuttamaan. Kyseinen mittaus antaisi pitkällä aikavälillä tietoa järven pohjaan kertyvästä kiintoaineen määrästä.

VIRKISTYSKÄYTTÖ JA JÄRVILUONTO
Järven suojelussa tulee helposti korostetuksi järven tilaa koskevia uhkia ja ongelmia. Tosiasiassa Vesijako -järvi on hieno järvi, jossa on monipuolinen järviluonto. Luonnon tarkkailu, järvellä liikkuminen ja kalastus ovat erinomaisia tapoja nauttia järvestä.

Yhdistyksemme tukee ja kannustaa vesikasvien niittotalkoisiin järven suojaisissa lahdissa. Yhdistyksellämme on tähän tarkoitukseen välineitä lainattavaksi. Vaikka vesikasvien niitto on paikoin hyödyllistä ja parantaa paikallista virkistyskäyttöä, on hyvä muistaa, että vesikasvit kuuluvat järviluontoon ja antavat järven eläimille niiden tarvitseman elinympäristön.

Kannustamme myös vieraslajien torjuntaan. Minkit tekevät tuhojaan ja verottavat vesilintukantaa. Epätieteellisen havaintoni perusteella sorsalintukannat ovat olleet aiempia alhaisempia. Olen yrittänyt loukuttaa syylliseksi epäilemääni rannassamme silloin tällöin vieraillutta minkkiä toistaiseksi heikolla menestyksellä.

Järvellä liikkumisen helpottamiseksi yhdistyksemme merkkaa joka vuosi järvellä olevia kareja. Kuitenkaan kaikki karit eivät ole merkitty ja liikkumisessa kannattaa olla huolellinen varsinkin moottoriveneellä kulkiessa. Muutenkin järvellä liikkuessa kannattaa ottaa järven eläimet ja muut järven käyttäjät huomioon. Kannattaa myös harkita olisiko aika vaihtaa äänekäs ja saastuttava kaksitahtimoottori nelitahtimoottoriin tai vaikka sähkömoottoriin.

MUUTA TOIMINTAA
Yhdistyksemme jatkaa hyväksi osoittautunutta yhteistyötä lähialueilla toimivien kylä- ja muiden yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on kaikkien Vesijako-järven vaikutusalueen asukkaiden ja lomanviettäjien viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden tukeminen.

Yhdistyksemme järjesti viime kesänä Vesijako -päivän yhteistyössä Vesijako-Porasan kyläyhdistyksen, Vesijaon osakaskunnan ja Vesijaon erämiesten kanssa. Tilaisuus oli yleisömenestys ja mm. Padasjoen tuore kunnanjohtaja Juha Rehula toi tilaisuuteen tervehdyksensä. Suunnitelmissa on järjestää vastaava tilaisuus myös tulevana kesänä.

Nautitaan puhtaasta Vesijako -järvestä ja sen luonnosta!
Vesijako-järven suojeluyhdistys ry
Kimmo Rahkamo, puheenjohtaja
040 749 3069, kimmo(at)rahkamo.fi