Vesijako-järven vedentutkimus ja näytteet kesällä 2020

Vesijako-järven suojeluyhdistyksen keskeinen tehtävä on toimenpiteillään varjella hienon järvemme veden laatua. Järvemme vedenlaatu isolla selällä on erinomainen. Ongelmakohdat ovat matalat lahdet ja näiden poukamat, joihin soiden, metsien ja peltojen ojat laskevat. Siksi pyrimme seuraamaan näitä kohtia tarkemmin.

Järven tilaa tai jonkun asian vaikutusta voidaan seurata vesinäytteillä, mutta muutosten seuraaminen ja analysointi on lyhyellä tähtäimellä aika mahdotonta tehdä. Vedentutkimus tulee olla suunnitelmallista ja tulosten ja trendien analysointi vaatii pitkäjänteisyyttä. Kymmenenkin vuoden seuranta-ajanjakso on lyhyt aika koska muuttujia, jotka vaikuttavat veden laatuun on useita ja vaihtelevat vuosittain. Sääolosuhteet ja muutokset luonnossa aiheuttavat eniten eroja tutkimustuloksissa ja siksi kaksi peräkkäistä näytettä on yleensä tämän takia varsin erilaiset.

Sateet, kuivuus, veden korkeudet, lämpötilat, Luonnonmuutokset, ilmastonmuutos vaikuttavat kaikki järvemme vedenlaatuun. Runsaat sateet ja valumat yleensä lisäävät veden humuspitoisuutta ja kuivat kaudet lisäävät puolestaan veden kirkkautta. Myös ihmisen tekemät rakenteelliset muutokset kuten kaivuut ja hakkuut aiheuttavat isojakin eroja vedenlaatuun. Pyrimme myös eri keinoin vaikuttamaan luonnon kehityshankkeilla kuten juuri nyt käynnissä olevalla yhteistyöllä Suomen metsäkeskuksen ja maanomistajien kanssa. Pyrkimys on rakentaa laskeutusaltaita jotka tulva-aikaan estävät kiintoaineiden ja epäpuhtauksien joutumista metsistä ja pelloilta järveen. Seurataksemme tilannetta otamme näytteet säännöllisesti ja suunnitelmallisesti valituista ojista ja virtauspaikoista. 

Järvi tai ojanäytteet kannattaa siis ottaa harkitusti ja miettiä tavoite etukäteen eli miksi näytteitä otetaan, mitä halutaan seurata ja mistä paikoista.

Olemme yhteistyössä Eurofinsin kanssa rakentaneet näytteenottomallin, jonka mukaan otamme näytteet suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti – määrävuosina laajat ja välivuosina suppeat näytteet oja- ja virtauspaikoista. Näytteidenottopaikoiksi on valittu juuri ne kohteet, joissa epäillään, että järveen voi virrata jotain haitallista.

Suositusten mukaan samoista paikoista otetaan samoja näytteitä aina 6 vuoden välein. Näin saadaan tarpeeksi pitkät näyteajanjaksot. Mikäli jotain poikkeuksellista tapahtuu, reagoimme tietysti tähän nopeasti.

Näytteiden ottosuunnitelmataulukko: https://www.vesijako.fi/wp-content/uploads/2020/10/Copy-of-Vesijako-näytteet-suunnitelma-2020-1.pdf

Näytteitä ottaa yhdistyksemme lisäksi järvestämme myös muut tahot:

Järven keskeltä syvänteeltä näytettä meidän ei itse kannata ottaa koska se vaatii erikoisvarusteita ja -osaamista. Näitä järvinäytteitä ELY-keskus ottaa jatkossakin 6 vuoden rotaatiolla ja seuraava tällainen järven vedenlaadun näytteenotto ajoittuu ensi vuodelle 2021. Näytteiden tulokset ovat nähtävissä täältä: https://vesienhoito.kvvy.fi/vesientila/#havaintopaikka/63291

Padasjoen kunta seuraa säännöllisesti uimavesien kelpoisuutta. Tutkimustulokset ovat nähtävillä Sepänniemen uimarannan ilmoitustaululla.

Vesinäytteitä on yhdistyksen toimesta otettu vuodesta 2001 lähtien. Näitä tuloksia ja muutakin asiaa veden laadusta pääset tutkimaan kotisivuillamme:  https://www.vesijako.fi/jarventutkimus/

Tänä kesänä yhdistyksemme toimesta ojavesinäytteet otettiin suunnitelman mukaisesti Leipämyllynojasta sekä Kurenlahdenojasta 30.7.2020 ja joista yhteenveto tuloksista alla:

Kovin ovat humus- ja ravinnepitoisia kumpikin ojavesi. Näytteet otettiin virtaavasta vedestä mutta loppukesästä, jolloin virtaus on jo aika heikkoa. Bakteerimäärät myös korkeat, joka yleistä, jos vesi on seissyt ja silloin bakteerien elinkyky on hyvä ja jopa lisääntyminen on mahdollista varsinkin lämpimänä kesänä. Mahdollinen kuormituslähde mahdollisesti myös lähellä.

Leipämyllyn ojan vesi oli selvästi humuspitoisempaa (COD 55 mg/l) kuin Kurenlahdenojan ja sen voi luokitella runsashumuksiseksi. Kurenlahdenojan näytteessä oli enemmän kiintoainesta (11 mg/l) kuin Leipämyllyn ojassa ja todennäköisesti fosforipitoisuus (73 µg/l) on sidoksissa kiintoaineeseen. Tämä ero kannattaa pitää mielessä, mikäli mahdolliset hakkuut sijoittuvat näiden ojien valuma-alueelle. Kurenlahden ojan fosforista 26 % oli fosfaattifosforina, kun Leipämyllynojassa osuus oli 20 %.

Ojavesiä ei yleisti luokitella fosforipitoisuuden perusteella, mutta näistä kummastakin voi todeta, että fosforipitoisuus on ”lievästi kohonnut” puhtaisiin vesiin verrattuna.

Typen pitoisuudet olivat käytännössä samaa suuruusluokkaa ja linjassa veden humuksisuuden ja happamuuden kanssa. Leville käyttökelpoista nitraattityppeä oli melko vähän typen kokonaismäärään verrattuna. pH-arvo (happamuus) on suomalaisille suovaikutteisille vesille tyypillinen. Sähkönjohtavuus oli normaali ja linjassa alhaisen kloridipitoisuuden kanssa.

Kloridi on oleellinen parametri, kun tarkkaillaan tiesuolauksen tai jätteenkäsittelyn (kaatopaikkojen) vaikutuksia, mutta maa- ja metsätalousvalaisilla valuma-alueilla sillä ei yleensä saada paljoakaan lisätietoa sähkönjohtavuuden rinnalla.

Leipämyllynoja