Vesijako-järven vesilinnut

Järvellämme asustaa ja pesii useita vesilintuja. Sääksi, laulujoutsen, kuikka, telkkä, sinisorsa, isokoskelo, rantasipi, härkälintu, kalalokki, harmaalokki, selkälokki, tiira, kanadanhanhi muutamia mainitakseni. Jotkut lajit ovat lisääntyneet, toiset vähentyneet ja aivan uusiakin lajeja on järvelle ilmestynyt.

Sivustollemme on tekeillä osio järven vesilinnustosta. Tule tekemään sitä yhdessä kanssamme. Olisi mukava tietää onko esim. joku lintulaji pesinyt vuodesta toiseen samassa paikassa, oletko päässyt todistamaan telkkien pesästälähtöä, oletko huomannut kannassa muutoksia tms. Ihan lyhytkin juttu tai vaikka vain kuvakin on ok. Lähetä postia lintuhavainnostasi osoitteeseemme info(at)vesijako.fi. Kerro viestissäsi/tarinassasi paikka ja ajankohta ja liitä oheen kuva jos olet saanut sellaisen napattua. Ilmoita myös saako nimesi mainita jutussa/kuvatekstissä.

Tässä vakibloggaajamme Matti Hokan havaintoja. “Isosaaren sääksen pesintä on jäänyt väliin tänä ja viime vuonna. Pesän lähistöllä on koko kesän ollut milloin yksi milloin kaksi lintua, mutta ne eivät pesineet. Sääksiasiantuntijoiden mukaan nuoret linnut “kihlautuvat” ja oleilevat tyhjän pesän lähellä koko kesän, tavallaan varaten sen itselleen, kunnes ovat täysikasvuisia. Tässä lienee nyt sellainen tapaus.

Lintu, joka selvästi on vähentynyt, on selkälokki. Tänä kesänä oletan nähneeni 4 eri lintua, mutta niiden poikasista ei ole havaintoa. Parikymmentä vuotta sitten niitä eteläisellä Vesijakojärvellä saattoi olla kymmenkuntakin paria. Harmaalokin tulo järvelle joskus 1990-luvulla lienee syynä kannan vähenemiseen, koska ko. lintu on aikamoinen peto ja hävittää niin pesiä kuin poikueitakin.

Kalatiirakanta tässä välillä taantui, mutta nyt niitä on Tiirinkiven ympärillä joskus nelisenkymmentäkin yht’aikaa lennossa, kun ne hätistelevät samalla luodolla pesivää harmaalokkia. Ja monena vuonna ne ovat onnistuneet saamaan poikasiakin. Pesiä siellä on kymmenkunta, vaikka luoto on lähes pelkkää kalliota. Olen vienyt sinne muutaman kassillisen turvetta, jotta tulisi tiiroille enemmän pesintäalustaa. Minun suosikkinii tiira on. Oletan, että Kasiniemen päässä  järveä on myös tiirayhdyskuntia. Se rinnakkaiselo harmaalokin kanssa on minusta ihme, mutta saattaa olla, että harmaalokki hyötyy niiden kirkumisesta, eikä tapa.

Ikävimpiä havaintoja on merimetso. Joka kesä ehkä viiden vuoden ajan olen nähnyt kierteleviä lintuja, ehkä pari kertaa kesässä, yleensä syksymmällä. Viime vuonna oli Terrisaaren kiviriutalla 8 yksilön parvi. Sen saapumista pesimälinnuksi ei kukaan toivo.

Telkkä kuuluu harvalukuisena Vesijaon linnustoon. Tänäkesänä olen nähnyt yhden 4 poikasen poikueen, joista pari päivää sitten 2 sukelteli laiturini vieressä. Kyllä täällä pönttöjä niille olisi ihan tarpeeksi. Telkkienkin samoin kuin isokoskelon poikasia harmaalokki verottaa. Kauan sitten täällä pesi silkkiuikkukin. Saattaa ehkä Kasiniemen päässä olla vieläkin. Siellä on sille otollisempia rantoja.

Minulla on vahva usko, että merikotka tulee tällekin järvelle parin vuosikymmenen aikana. Ne ovat jo ilmeisesti pesimässä joillakin järvillä, mutta niistä ei julkisesti puhuta. Mm. Vanajavedellä niitä on ainakin viime talvena ollut useita.

Muuttoaikoina tietysti näkee moniakin lintuja. Hanhia, alleja, mustalintuja ym. pysähtelee järvellä. Isokoskeloita voi olla jonakin syksynä parinkin sadan linnun parvi “nuottaa vetämässä”. Ehkä harvinaisin näkemistäni muuttolinnuista on meriharakka, jonka kahtenakin vuonna olen bongannut Terrisaaren kiviriutalta.

Tämmöisiä lintuajatuksia tuli nyt mieleeni. Ihan mukavaa olisi lukea muittenkin lintuhavaintoja. Minulle Selkäkaitanojen pohjoispuolinen alue on aika tuntematonta, kun sinne asti ei uistelureisut ulotu. Kesäterveisin,  Matti”

Isokoskelon ahvensaalis
Kanadanhanhiperhe Sepänniemessä