Osakaskunta & kalastus

Vesijaon osakaskunnan synty

Kun vettä ja vesijättöä hallinnoi vain yksi osakaskunta, on hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen mielekkäämpää ja toimintaedellytykset paremmat kuin useilla pienillä osakaskunnilla. Vesienhoidolliset toimet hyödyttävät kaikkia vesialueen käyttäjiä, olipa kysymyksessä kalastaja, vakiasukas, mökkiläinen tai veneilijä. Toimivasta ja taloudellisesti vahvasta osakaskunnasta voi kehittyä alueelleen tärkeä eri tahojen yhteistyökumppani (mm. matkailuyrittäjät, kunta, erilaiset yhdistykset, ym.).

Vesijaon kylän 24 osakaskunnan yhdistyminen saatiin päätökseen 23.9.2021 pidetyssä toimituskokouksessa Padasjoen kunnan valtuustosalissa. Toimituskokousta johti Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri Pirjo Alkiomaa. Yhdistämiskokous oli tarkoitus järjestää jo kesällä 2020. Koronan takia virallinen toimituskokous pystyttiin järjestämään vasta nyt. Vesijaon osakaskunnalla on osakkaita 576 ja sen vesialue on pinta-alaltaan 1766,9 hehtaaria.

Heti toimituskokouksen jälkeen pidettiin järjestäytymiskokous, jonka puheenjohtajana toimi Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta. Osakaskunnan järjestäytyminen ja säännöt hyväksyttiin. Vesijaon osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta. Sen tärkeänä tehtävänä on kalastuksen järjestäminen alueellaan kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti siten, että pyritään turvaaman kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.

Kokouksessa valittiin hoitokunta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi, 3 varsinaista ja (3 varajäsentä): Hannu Tukia (Pasi Ahola), Ilkka Mertsalmi (Pekka Salonen), Jyrki Puupponen (Jouni Ikäheimo). 44 vuotta kalastuskunnan esimiehenä ollut Hannu Tukia jatkaa nyt hoitokunnan puheenjohtajana sekä kalastuksenvalvojana yhdessä Seppo Leppäsen kanssa. Hoitokunta voi antaa mm. suostumuksia – vähäisen laiturin, kaapelin, johdon tai muun sellaisen laitteen sijoittamiseksi, – kilpailujen ja muiden tilaisuuksien järjestämiseksi, – vainajan tuhkan sirottamiseksi, – suostumukset vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen.

Osakaskunnan toimintasuunnitelmaan kuuluu vesialueen ja ympäristön hoito yhdessä Vesijako-järven suojeluyhdistyksen kanssa. Näitä toimenpiteitä ovat mm. vesikasvien niitot, vedenlaadun tarkkailu, tulevien laskeutusaltaiden (24 kpl) toimivuuden seuranta. Osakaskunnalla ja suojeluyhdistyksellä on yhteinen tavoite pitää yllä Vesijako-järven puhtautta ja kaikenlaista hyvinvointia ja tarjota vesialueiden omistajille viihtyisä elinympäristö.

Aiheeseen liittyvät linkit Vesijaon osakaskunnan vesialueen kartta, toimituspöytäkirja, järjestäytymiskokous pöytäkirja, Vesijaon osakaskunnan säännöt, osakasluettelo

Kalastus

Vesijako-järvi on kalakannaltaan hyvässä kunnossa. Vuotuiset merkkitulot on käytetty kalaveden hoitoon. Muikku- ja kuhakanta ovat olleet jo vuosia erinomaiset. Vuonna 2016 istutettu järvitaimen (860 kpl) on kasvanut erityisen hyvin. Kesän 2020 suurimmat taimenet olivat jo 5 kiloisia. Ahvenen koko on myös kasvanut voimakkaasti. Ennen Vesijako-järvi olikin kuuluisa isoista ahvenista ja suurista lahnoista. Jostain syystä lahnan koko on pienentynyt, johtuuko se sitten liian suuresta määrästä vai mikä on syynä. Kuhaa on istutettu useampana vuonna 2003 alkaen. Viimeisimmät kuhaistutukset vuonna 2019 (7390 kpl) ja vuonna 2020 (9140 kpl). Kalastuslain mukaisesti alamittaiset sekä rauhoitetut kalat on aina vapautettava.

Varmista millaisia kalamerkkejä tarvitset, miten pyydykset tulee merkitä ja mitä rajoituksia mm. verkkojen silmäkoolle on asetettu. Muista myös suorittaa valtion kalastonhoitomaksu, mikäli olet 18-64 vuotias ja harjoitat muunlaista kalastusta kuin pilkkimistä tai onkimista. Lue tarkemmin tästä linkistä Vesijaon osakaskunnan kalastusohjeet 2021

Hannu Tukia, Vesijaon osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja

Vesijaon Kalastuskunta isojaosta nykypäivään

Vesijaon kylän vesialueet jaettiin isojaon yhteydessä. Jakokokous pidettiin Skytän tilalla 27.3.1899. Jaossa muodostettiin 21 yhteisaluetta. Tämän jälkeen on vielä muodostunut uusia alueita, niin että osakaskuntia oli yhteensä 24.

Vesijaon Kalastuskunnan perustava kokous pidettiin 18.4.1967 metsätyönjohtaja Väinö Hokan koollekutsumana. Hannu Tukia valittiin kalastuskunnan esimieheksi 17.3.1977 pidetyssä kokouksessa. Todettuaan, että kalastuskunnan perustamisasiakirjoja ei ole lähetetty lääninhallituksen hyväksyttäväksi, lähetti hän asiakirjat tarkistettaviksi. Hämeen lääninhallitus totesi, ettei kalastuskuntaa voida pitää lainmukaisena.

Vuoden 1978 toimituksessa vesialueiden omistajia oli n. 300.  Tukia pyysi 20.3.1981 Padasjoen kunnanhallituksen puheenjohtajaa määräämään hänet perustamaan Vesijaon Kalastuskunnat ja hoitoyhtymän. Vesijaon Kalastuskunnan kokouksessa 26.4.1982 päättivät vesialueiden omistajat yksimielisesti, että Vesijaon Kalastuskunta jatkaa toimintaansa entisellä tavalla niin kauan kunnes saadaan perustettua uusi, toimiva ja lainmukainen kalastuskunta.

Vesijaon kylän vesialueiden kalastuskuntien perustavat kokoukset pidettiin Vesiajon ala-asteella 14.4.1988 klo 15.00. Kokouksessa perustettiin 24 kalastuskuntaa, vuoron perään. Jokaisen kalastuskunnan kohdalla tehtiin anomus kalastuspiirille, että kalastuspiiri vapauttaa kalastuskunnan järjestäytymisestä vesialueiden hajanaisuuden perusteella. Jokaiselle kalastuskunnalle valittiin toimitsijamies. Edelleen päätettiin, että kalaveden hoito toteutetaan koko aluetta käsittäen toimitsijamiesten kokouksessa. Hämeen kalastuspiirin päätös kalastuskunnan vapauttamiseksi järjestäytymisestä annettiin 31.3.1989. Padasjoen kunnanvirastossa pidettiin 1. toimitsijamiesten kokous 25.4.1990, jossa päätettiin Vesijaon Kalastuskunnan vesialueiden hoidosta ja toiminnasta. Vuosien saatossa toiminta osakaskunnissa hiipui, kokouksia ei pidetty eikä uusia toimitsijamiehiä valittu.

Vuosina 2010-2014 järjestettiin Maanmittauslaitoksen toimesta yhteisten alueiden toimitukset, joiden tarkoituksena oli selvittää ja lainvoimaisella päätöksellä ratkaista toimituksen kohteina olevien yhteisten alueiden osakaskiinteistöt ja osakaskiinteistöjen osuuksien suuruudet.

Vuoden 2017 alussa Tukia otti yhteyttä Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Rantaan. Päätettiin käynnistää osakaskuntien yhdistäminen järjestämällä aluksi tiedotustilaisuus 19.6.2017 Vesijaon Harjulassa.  Tätä edelsi uuden Skytän ja Hokan vesialueiden järjestäytymiskokous 5.5.2017, jossa korjattiin virhe ja osakaskunnat järjestäytyivät. Valtakirjoja kerättiin niin, että kalastuskunnalla on vähintään yksi valtakirja/osakaskunta. Yhtään yhdistymistä vastustavaa yhteydenottoa ei tullut esille. Osakkaita oli yhteensä 691.

Yhdistämishankkeesta ei aiheudu kustannuksia vesialueiden omistajille. Kokonaiskustannus on n. 4000 euroa, josta vastaa Vesijaon osakaskunta. Osakaskuntien yhdistyttyä tullaan teettämään Vesijako-järvelle uusi käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti vesialueita jatkossa hoidetaan.