Järvivisio

Vesijako-järven järvivisiona on säilyttää järven puhtaus ja luonnonmukaisuus sekä vakituisten ja vapaa-ajanasukkaiden viihtyvyys myös tulevaisuudessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä, yhteistyötä, toimenpiteitä ja hyväksyntää eri toimijoiden, kuten maanomistajien sekä osakas- ja kalastuskuntien kanssa.

Järvivisiossa on arvioitu Vesijako-järven biologista tasapainotilaa kuormittavia tekijöitä tilanteessa, jolloin kaikki voimassaolevan rantakaavan mukaiset rakennuspaikat on otettu käyttöön. Tämän arvioidaan tapahtuvan noin vuosina 2030 – 2040. Lisäksi tavoitteena on esittää ratkaisuja ja toimenpiteitä, jotka ovat tarpeellisia järvialueen säilyttämiseksi kokonaisuudessaan mahdollisimman luonnontilaisena huomioiden maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten aiheuttaman kuormituksen sekä lisääntyvän virkistyskäytön aiheuttaman kuormituksen kasvun.

Järvialueella tapahtuneita muutoksia ja järvivision päivitystarvetta arvioidaan noin viiden vuoden välein. Samoin arvioidaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia järviluontoon ja uusien toimenpiteiden tarpeellisuutta.

 

1. LÄHTÖKOHDAT JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Järvivisio on laadittu kartoittamalla nykyisin vallitsevia olosuhteita ja arvioitu olosuhteissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia vuoteen 2030 – 2040 mennessä. Kartoituksen perusteella työryhmä päätyi seuraavaan näkemykseen:

  • Nykyisin rakennettuja rantakiinteistöjä on noin 250 ja voimassa olevan rantakaavan mukaisesti rakennettuja rantakiinteistöjä on lopputilanteessa noin 420.
    • rantakiinteistöjen jätevesikuormitus ja muut päästöt mahdollisesti lisääntyvät uudisrakentamisen, varustelutason noston sekä kiinteistöjen lisääntyvän käytön myötä, vaikka kiinteistöillä suoritettaisiinkin ns. haja-asutuksen jätevesiasetuksen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) edellyttämiä toimenpiteitä.
  • Yhteiskäyttöalueiden kautta järvellä liikkuvia veneilijöitä on nykyisin noin 50 ja lopputilanteessa veneilijöitä arvioidaan olevan noin 150 (arvio).
    • vesiliikenteen aiheuttamat kemikaali- ja melupäästöt vähentynevät tulevaisuudessa kehittyvän moottoritekniikan (esim. sähkömoottorit) johdosta
    • vesiliikenteen aiheuttamat häiriöt vesistön luonnonmukaisille eläimille (linnut, kalat ja nisäkkäät) lisääntyvät oleellisesti ilman liikennettä rajoittavien toimenpiteiden käyttöönottoa (esim. nopeusrajoitukset), mikäli arvioitu veneilijöiden määrä toteutuu
  • Maatalous- ja asutusalueilta olemassa olevien ojien kautta valuva ravinne-, bakteorologinen- ja humuskuorma (erityisesti hulevedet) oletettavasti vähenee tulevaisuudessa voimaan tulevien uusien rajoitusten johdosta.
  • Metsä- ja suoalueilta nykyisten ojien kautta valuva ravinne- ja humuskuorma (erityisesti hulevedet) säilynevät nykyisellä tasolla ilman rajoittavia uusia toimenpiteitä.
  • Järven vedenkorkeuden huomattava laskeminen kesäisin jatkuu.
  • Vehkajärven vedenjuoksutusta koskevat voimassaolevat määräykset eivät vastaa nykypäivän tilannetta eivätkä mahdollista järvien toimimista yhtenä vesistöalueena.

Tulevaisuudessa lisääntyvän kuormituksen määrään vaikuttanevat myös eri aloilla kehittyvä teknologia (esim. vesiliikenteen sähköistyminen), kehittyvä lainsäädäntö ja väestön muuttuvat käytöstottumukset puhtaan luonnon arvostuksen kasvaessa. Lisäksi on huomioitu järvialueella toimivien ihmisten toisilleen aiheuttamat riskit ja häiriöt (esim. melusaaste ja turvallisuusriskit).

 

2. TOIMENPITEET JÄRVIALUEEN SÄILYTTÄMISEKSI MAHDOLLISIMMAN LUONNONTILAISENA

Järvivision toteuttaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden, kuten maanomistajien sekä osakas- ja kalastuskuntien kanssa. Lisäksi mökkivuokrausta harjoittavien yrityksien olisi ohjeistettava asiakkaansa toimimaan järvellä yhteisesti hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti.

Seuraavassa on esitetty toimenpiteitä järvialueen säilyttämiseksi mahdollisimman luonnontilaisena. Osa esitetyistä toimenpiteistä on toteutettavissa lyhyellä aikavälillä ja osa toimenpiteistä vaatii useamman vuoden työtä toteutuakseen. Lisäksi osa toimenpiteistä ovat ajankohtaisia ja osan toimenpiteen toteutusajankohta on myöhemmin tulevaisuudessa. Toimenpiteiden toteutusmahdollisuuksia ja –ajankohtia arvioidaan eri tahojen kanssa vuosittain sekä järvivision päivityksen yhteydessä noin 5 vuoden välein. Esitetyt toimenpiteet toimivat pohjana toimintasuunnitelmien laatimiselle tuleville vuosille.

 

2.1  Asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajanasuntojen jätevesipäästöjen vähentäminen
  • Vaikutetaan jätevesijärjestelmien toteuttamiseen lisäämällä yleistä tietoisuutta eri järjestelmien toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa sekä vaikuttamalla paikallisten viranomaisten antamiin ohjeisiin
  • Kiinnitetään vakituisten ja erityisesti vapaa-ajan asukkaiden huomio erilaisten ratkaisujen eriarvoisuuteen päästöjen suhteen, kuten esimerkiksi:
    • Jos toteutetaan vesi-WC, on mustien vesien johtaminen umpisäiliöön ainoa huoleton ja luotettava ratkaisu
    • Harmaiden vesien puhdistaminen (tarvittaessa kaksoisviemäröinti, jos on vesi-WC) on hallittavissa suhteellisen helposti harmaavesisuodattimella
    • Kesäkäytössä kompostoiva ja erotteleva ulkokäymälä oikein sijoitettuna on suositeltava ratkaisu
    • Kaikki päästöt umpisäiliöön antaa “mielenrauhaa” erityisesti kivikkoisilla rantakiinteistöillä

 

Vaikutukset:
    • Jätevesien hallinta ja käsittely paranee
    • Vesien mukana kulkeutuvien ravinteiden määrää saadaan vähennettyä
    • Vedenlaatu paranee

 

2.2 Maataloudessa syntyvien päästöjen vähentäminen
  • Maatalouden lietteiden levityksen rajoittaminen rantapelloilla ja laskuojien läheisyydessä kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaisesti
  • Perehdytään toimialaa koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin sekä seurataan alan toimijoiden toimenpiteitä ja ollaan tarvittaessa yhteydessä viranomaisiin. Yhdistys voi pyydettäessä viedä tietoa eteenpäin viranomaisille.

 

Vaikutukset:
    • Vesien mukana kulkeutuvien ravinteiden määrää saadaan vähennettyä
    • Vedenlaatu paranee
    • Puhdas uima- ja talousvesi saadaan todennäköisesti paremmin turvatuksi

 

2.3 Metsätaloudessa syntyvien päästöjen vähentäminen
  • Laaditaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa suunnitelma metsä- ja suoalueiden hulevesien päästöjen rajoittamisesta (esim. kosteikkojen ja laskeutus-altaiden rakentaminen vanhojen ojien yhteyteen sekä metsien lentolannoituksen rajoittaminen)
  • Pyritään auttamaan tarvittavien investointien toteutumista erillisten toimenpidesuunnitelmien kautta
  • Edellyttää yhteistyötä maanomistajien kanssa

 

Vaikutukset:
    • Vesien mukana kulkeutuvien ravinteiden ja humuksen määrää saadaan vähennettyä
    • Vedenlaatu paranee

 

2.4 Luonnonmukainen uudisrakentaminen
  • Yhteistyössä viranomaisten kanssa pyritään ohjaamaan rantarakentamista siten, että kaavanmukainen rakennusoikeus toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti (pihat, rakennukset, tiet, rannat ja laiturit), koska järven ranta-alueet ovat maastoltaan poikkeuksellisen karuja ja kivisiä ja herkkiä vaurioitumaan
  • Yhteistyössä viranomaisten kanssa pyritään ohjamaan uusi pysyvä asutus kyläyhteisöjen yhteyteen
  • Yhteistyössä maanomistajien kanssa pyritään lisäämään rakennuspaikkojen tarjontaa kyläkeskuksissa

 

Vaikutukset:
    • Raskas maanmuokkaus ja liikenneverkostojen rakentaminen ja itse liikennöinti kevenee ranta-alueilla
    • Luonnonmukaiset olosuhteet ranta-alueilla voidaan turvata paremmin
    • Jätevesien hallinta ja käsittely paranee, koska jätevesien kokonaismäärä vähenee ja samalla päästöt vesistöön vähenevät

 

2.5 Järven vedenkorkeuden turvaaminen ja säännöstelyn parantaminen
  • Vanhojen uittouomien ennallistaminen Sumperinjoessa ja Palsanojassa
  • Vehkajärven ja Vesijako-järven vedenkorkeuksien säännöstelyn yhdistäminen ja yhteinen seuranta, jonka perustaksi laaditaan menettelytavat/määräykset yhteistoiminnassa viranomaisten ja asianomaisten jakokuntien kanssa

 

Vaikutukset:
    • Haitallisen alhaisia vedenpinnankorkeuksia voidaan ennakoida ja ehkäistä
    • Erityisesti matalien lahtien vedenlaatu paranee ja vesikasvillisuus vähenee
    • Lisää viihtyvyyttä

 

2.6 Haitallisen kalakannan rajoittaminen (esim. särkikalat)
  • Seurataan tilannetta ja tarvittaessa harjoitetaan poistokalastusta yhteistyössä kalastuskuntien kanssa osallistumalla mahdollisuuksien mukaan myös kustannuksiin

 

Vaikutukset:
    • Vedenlaatu paranee, kun pohjaa tonkivat kalat vähenevät
    • Arvokalojen (esim. muikku) lisääntymismahdollisuudet paranevat

 

2.7 Vesiliikenteen ohjesääntö (liikennekartta)
  • Arvioidaan tarve määritellä yleinen nopeusrajoitus, esim. 15 mpk/h, joka takaa liikkumisen vesistön päästä-päähän noin 20 minuutissa, joka lienee riittävä jokaiselle
  • Määritellään lahtivesillä alempi rajoitus, esim. 8 mpk/h sekä satama-alueilla ja uimarantojen läheisyydessä esim. 3 mpk/h
  • Tarvittaessa määritellään erikseen keskiselälle vesiurheilualue, jossa on sallittu korkeampi nopeus (esim. vesihiihtoa varten)
  • Suositellaan luopumista vanhoista kovaäänisistä ja suuri päästöisistä moottoreista
  • Edellyttää yhteistyötä osakas- ja kalastuskuntien kanssa

 

Vaikutukset:
    • Vähentää suurien perämoottoreiden (yli 20 hv) käyttöä järvellä
    • Antaa suurille vesilinnuille mahdollisuuden päästä ajoissa lentoon veneiden tieltä
    • Vähentää melua ranta-alueilla
    • Lisää turvallisuutta uimarannoilla
    • Lisää viihtyvyyttä

 

2.8  Retkeily- ja leiriytymisohjesääntö (lisätään liikennekarttaan)
  • Pyritään varaamaan saarista ja niemenkärjistä erilliset rantautumis- ja nuotiopaikat
  • Merkitään lintujen pesimäajaksi rauhoitetut saaret ja rannat
  • Edellyttää yhteistyötä maanomistajien kanssa

 

Vaikutukset:
    • Vapauttaa mahdollisuuksia retkeillä järvellä ja samalla vähentää epätietoisuutta, mihin voi leiriytyä
    • Rauhoitetaan samalla vesilintujen pesimäpaikat poikastuotannon turvaamiseksi

 

2.9  Yleiset veneiden vesillelaskupaikat (lisätään liikennekarttaan)
  • Määritellään järven molempiin päihin sopivat paikat veneiden vesille laskemiseen ja nostoon (Vesijaolla kyseinen paikka on jo olemassa ja vastaava paikka määritellään Kasiniemeen esim. urheilukentän läheisyyteen)
  • Edellyttää yhteistyötä maanomistajien kanssa

 

Vaikutukset:
    • Helpottaa veneilyä järven pohjoispäässä ja vähentää samalla liikennettä eteläpäässä

 

2.10 Merkityt moottorikelkkareitit (lisätään liikennekarttaan)
  • Kartoitetaan tarve merkityille moottorikelkkareiteille sekä suunnitellaan ja toteutetaan reitit
  • Edellyttää yhteistyötä maanomistajien kanssa

 

Vaikutukset
    • Vähentää maaston kulumista
    • Vähentää melua
    • Lisää viihtyvyyttä