Kurenlahti

Historia

Humuksen kulkeutuminen järveen on lisääntynyt 1800-luvun lopulta alkaen kun mäkipeltojen lisäksi viljelykäyttöön otettiin suopeltoja, jotka ojitettiin. Lisää virtaamia ja humuksen kertymää aiheutti Seppäsuon ojitus 1930-luvulla. Ojat aukaistiin uudelleen 1962. Konekaivuuna on ojituksia lisätty 1980-luvulla Kurkisuolle ja lähialueen suometsiin. Humusta on kulkeutunut lähialueen Tervalahteen, Soukkionlahteen ja Kurenlahteen huomattavia määriä. Omat muistikuvani ulottuvat 1950-luvun lopulle, jolloin pidin katiskoita Soukkionlahden pohjukassa. Lahti on kasvanut umpeen niin, että vesijättömaata on noin 20 metrin verran. Kivi, jonka päässä katiskaani pidin, oli silloin noin 70 senttiä syvän veden ympäröimä. Nyt se sijaitsee umpeenkasvaneen vesikasvuston ja pajukon keskellä. Mutaa on kertynyt ainakin 50 senttiä paksu kerros.

Vesijako on pohjoispään lahtiensa osalta matala ja mutapohjainen. Syinä tähän ovat jääkauden muovaama pohja sekä pohjoisesta etelään virtaava ns. Alavirta, joka kuljettaa pääosan vedestä Vehkajärvestä sekä pelloita ja soilta kaivettuihin järveen laskevista ojista.

Kurenlahti oli vielä 1940-luvulla kahdesta kohtaa myös ojilla yhdistettynä Vesijako-järven ”selkävesiin”. Toinen oli Kurenlahden suopeltojen läpi Kiviseenlahteen kaivettu ja toinen Kurenniemen poikki kaivettu soutajien oikotie ”Isossasalmessa”. Jälkimmäinen (Isonsalmen uoma) on sekin kasvanut lähes umpeen ja veden vaihtuvuus on lahdessa olennaisesti vähentynyt. Lahti onkin voimakkaasti rehevöitynyt ja kasvullisuus aiheuttaa lisää rehevöitymistä. Rehevöitymistä on lisännyt ojien alueella olevien suopeltojen lietelannoitus, joka tuo ravinteita sekä mm. fosforia järveen.

Vesijaon kyläyhdistys suunnitteli jo 1990-luvulla ns. Isonsalmen ennaltamista tilaan, joka sillä oli 1930-luvulla. Silloin Skytän kartanon työväki kulki veneillä Ylhäisen niitylle salmen kautta. Tuolloin lahdelle virtasi vielä vettä Isonsalmen kautta. Idea jäi kuitenkin silloin toteuttamatta.

Historia: Pekka Salonen, Kasiniemen kyläyhdistys ry:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Vesijako-järven suojeluyhdistyksen hallituksen jäsen.

Kurenlahti kunnostusprojekti käyntiin

Alueen vapaa-ajan asuntoja on kunnostettu ja niiden käyttö on lisääntynyt. Tarve järven käyttöön talousveden ja uinnin osalta on lisääntynyt. Loppukesästä veden korkeus vähenee, vesikasvit hidastavat veden vaihtumista ja virtaamista ja lahden käyttö virkistyskäyttöön on ollut vaikeata.

Suojeluyhdistys otti kesällä 2018 tehtäväkseen vetää “Kurenlahti-projektia”. Pyysimme apua ELY-keskuksen hydrobiologi Heini-Marja Hulkolta ja hänen kollegaltaan Jussi Leinolta kuinka hankkeessa tulisi edetä. Suunnitelmassamme oli Isonsalmen uoman avaaminen veden virtauksen parantamiseksi, vesikasvien niitto lahdelta useampana vuonna ja kahden laskeutusaltaan kunnostus, joiden kautta vesi kulkee lahteen. ELY-keskus saapuikin vieraaksemme 5.10.2018. Uutisoimme tästä silloin kotisivuillamme, uutisen pääset lukemaan tästä.

Kuvassa vasemmalta Aimo kainiemi, Pekka Salonen, Jussi Leino, Heini-Marja Hulkko, Kalle Sumanen, Seppo Parkkinen, Peter Rapp

Kurenlahden kunnostustoimet lähtivät vauhdilla käyntiin. Saimme suunnitelmaamme myöntävän lausunnon ELY-keskukselta 24.10.2018: Kurenlahden Isonsalmeen aukaistaan kaivamalla konevoimin n. 40 metriä pitkä uoma. Tämä parantaisi veden virtausta Kurenlahteen Vesijaon selältä. Talkootöinä poistetaan lahden puoleisesta nielusta vesikasveja sekä mutaa ja vesikasvienniittoa tehdään usena peräkkäisenä kesänä yhdessä ranta-asukkaiden kanssa.

Maanomistajien ja Vesijaon kalastuskunnan kanssa teimme katselmuksen Isonsalmessa 22.11.2018 ja he antoivat suostumuksensa hankkeelle.

Vasemmalta: Urakoitsija Tero Hännikäinen, maanomistajat Armi Tukia, Jaakko Sumanen, Timo ja Aune Talasvirta, Tellervo Sumanen, suojeluyhdistyksestä Marjut Rapp ja Aimo Kainiemi, puuhamies Pekka Salonen sekä Vesijaon kalastuskunnan Hannu Tukia. Kuvaajana Peter Rapp suojeluyhdistyksestä

Kunnostushanke oli ollut suunnitteilla jo pitkään. Suojeluyhdistys haluaa kiittää maanomistajia ja kalastuskuntaa, jotka mahdollistivat hankkeen toteuttamisen. Kiitokset myös Pauli Sumaselle, joka on ollut hankkeen puolestapuhuja sekä Pekka Saloselle, joka on ollut vahvasti mukana hankkeen suunnittelussa.

Isonsalmen uoma (punainen ympyrä) aukiruopattiin jolukuussa 2018.

Isonsalmen uoman aukiruoppaus

Padasjoen Sanomat uutisoi 5.12.2018 Kurenlahden ja muista Vesijako-järven kunnostushankkeista Otsikolla:Vesijako-järven suojeluyhdistys taistelee umpeenkasvua vastaan (tässä linkki uutiseen). Isonsalmen aukiruoppaus tapahtui joulukuun alussa parin kolmen päivän aikana. Yhdistyksemme tulee seuraamaan vedenvirtausmittarilla virtaamaa ja mahdollisesti tekemään uomaan virtausta parantavia lisäkaivuutöitä lähiaikoina.

Isonsalmen uoman ruoppaus joulukuussa 2019. Konemiehenä Tero Hännikäinen.

Niittotalkoot

Suojeluyhdistyksen organisoima ja ELY-keskuksen avustusta saava Kurenlahden ennallistamisprojekti jatkui lauantaina 20.7.2019. Aamulla klo 9.00 vesikasvien (enimmäkseen ulpukkaa, lisäksi uistinvitaa ja palpakkoa) niittotalkoisiin saapui 28 henkilöä. Työnjohtajat Pekka Salonen & Pauli Sumanen järjestivät porukan niittäjiin, kerääjiin ja läjittäjiin. Muonitusvastaavat huolehtivat talkooporukan ravitsemuksesta kahden tauon aikana. Paikalla oli parhaimmillaan 13 venettä. Yhteensä työtä paiskittiin 6 tuntia ja hyvää tulosta saatiin aikaan. Ensi vuonna sama juttu uudestaan. Kiitokset kaikille osallistuneille

Kurenlahden niittotalkoot 20.7.2019

Kurenlahden laskeutusaltaat

Kurenlahden laskeutusaltaat on kaivettu joskus 80-90 luvulla. Laskeutuslataiden kunnostusta suositellaan n.5 vuoden välein imuruoppauksella. Imuruoppauksen lisäksi tulee tarkistaa altaiden muoto ja onko niiden koko riittävä ottamaan vastaan tarpeeksi kiintoainesta. Näillä näkymin Kurenlahden laskeutusaltaat otetaan mukaan yhdeksi kohteeksi Suomen Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeisiin. Kurenlahden laskeutusaltailla on maastokatselmus 5.11.2019 Metsäkeskuksen, maaomistajien ja yhdistyksemme edustajan kesken. Metsäkeskus tutustuu tämän lisäksi pariin muuhunkin luonnonhoitohankelistalle tuleviin kohteesiin ja muihin ensi vuoden aikana.

Toinen Kurenlahden laskeutusaltaista